.
Huh huh millainen kisavuosi meillä onkaan takana! Vaikka kilpailun finaalista on kulunut jo muutama kuukaisi alkaa Underground Model 2016 olla nyt vasta taputeltu. Näitä tämän vuoden viimeisiä sopimuksia hioessa muistimme samalla, ettei blogissamme ole kerrottu lankaan kilpailun lopputuloksista! Niinpä päätimme korjata asian samantien!
Samalla haluamme tottakai vielä kerran kiittää meidän yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti niistä suurinta Underground Storea! Ilman näitä tahoja kilpailua ei olisi pystytty järjestämään. Samaa tahtia, kun tämä vuosi on taputeltu loppuun, on käynnistelty valmisteluja Underground Model 2017 -kilpailua varten. Meidän organisaatiossamme tapahtui pieniä muutoksia ja tulevaa kisaa järjestävät nyt Alternative mallit Molla la Donna ja Minni Von Stripes, sekä meidän 'Perfect Gentleman' S. Hartikainen Photos (jonka käsiälaa ovat kaikki tässä kirjoituksessa käytetyt kuvat). Näin kilpailun järjestäjän näkökulmasta täytyy sanoa, että tämä on kyllä ollut yksi antoisimmista projekteista, jossa olen ollut mukana. Minusta on upeaa päästä tapaamaan tätä kautta niin ihanan erilaisia persoonia, joita kuitenkin yhdistää kiinnostus samaa asiaa kohtaan. Olen myös itse nauttinut paljon siitä, miten olen pystynyt olemaan avuksi kilpailijoillemme ja päässyt seuraamaan heidän kasvuaan kilpailun aikana ja eritoten sen jälkeen. Samalla olemme päässeet järjestelyporukan kanssa haastamaan itseämme ja toisiamme pyrkiessämme kehittämään kilpailua jatkuvasti paremmaksi ja erityiseski kilpailijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme kannalta antoisammaksi. Uskommekin, että pystymme panostamaan juuri tähän entistä enemmän nyt, kun olemme löytäneet omat paikkamme kilpailun organisaatiossa. Ensi vuodelle on siis varmasti luvassa vielä huoikeampi kilpailu kuin aikaisempina vuosina! Kilpailun hakuaika tullaan käynnistämään helmi-maaliskuun vaihteessa ja mukaan otetaan tälläkin kertaa 12 semifinalistia kilpailemaan Underground Model 2017 -tittelistä. Sitä odotellessa panostamme uusien yhteistyösopimusten tekemiseen. Nyt olisikin hyvä hetki kuulla ne kaikista villeimmätkin yhteistyöideat! Eli jos olet yrittäjä, pomohahmo tai muuten vaan innokas yksilö ja yhteistyö kiinnostaa, vinkkaa siitä meille kommentilla tai viestillä (model @ undergroundstore.fi). Voidaan sitten yhdessä miettiä sopivan säväyttävä yhteistyödiili! Pitäkäähän jatkossakin meidät seurannassa, niin pysytte kärryillä tulevasta kilpailusta ja pääsette seuraamaan uusien ja vanhojen mallien tarinaa! Kiitos kun olette tukena! <3
Underground Model -organisaation puolesta - Molla la Donna
0 Comments
'' Humans are not the only animals trying to survive each day.'' Minua koskettaa ja ennen kaikkea vihastuttaa se, miten ihmiset voivat ottaa kesän ajaksi kissan jonka talven tullen jättävät yksin mökille paleltumaan. On se heidän mielestään pienenä niin söpö ja lutunen, mutta kun se kasvaa parissa kuukaudessa isommaksi ja kesä loppuu niin ei sitä voi mökiltä kotiinkaan viedä. Syksyn ja talven mittaan eläinsuojat yleensä täyttyvät huonovointisista kissoista. Monet jättävät myös kissansa leikkuuttamatta ja kissa saattaa tehdä muutamat poikaset ja silloin ongelma tuplaantuu. Monet kissat eivät myöskään tule toimeen kerrostaloasunnossa, mikä on varmasti yksi syy siihen miksi kissa mielummin jätetään mökille oman onnensa nojaan.
Netissä pyörii paljon videoita missä ihmiset ympäri maailmaa pelastavat huonovointisia kissoja ja hoitavat ne kuntoon. Niitä ei voi katsoa ilman liikuttumista. Kun minä olin vielä pieni, otimme vanhempieni kanssa muutaman vuoden ikäisen kissan, nimeltä Sipi. Olin silloin itse maksimissaan 10-vuotias. Kissa oli tottunut elämään kerrostaloasunnossa mistä pääsi kuitenkin pihalle silloin tällöin juoksemaan. Meillä kerrostaloasunnossa ollessaan kissa halusi tietenkin koko ajan ulos, joka oli hieman mahdotonta keskellä kaupunkia. Maukumisesta ei kuitenkaan tullut loppua, joten veimme sen mökille. Mökillä Sipi juoksenteli vapaana ulkona, sisällä ja kantoi tupaan hiiriä ja oli selvästi onnellinen. Kun kesä alkoi olla ohi, annoimme Sipin naapurillemme jolla on iso maatila vieressä. Sipi sai siellä lämpimän tuvan, ruokaa ja hoivaa ja ennenkaikkea juoksennella vapaana kun mieli tekee. Kävimme kissaa muutaman kerran katsomassa ennekuin sen aika jätti. Vaikka tiesin että kissa meni hyvään kotiin, niin kyllä se silti sydämestä vei palan pois. Tuntuu kauhealta kun jotkut voivat vaan hylätä oman lemmikkinsä ilman minkäänlaisia tunteita. Tulee jo suru puseroon pelkästä ajatuksesta kun joku jätetään heitteille oman onnensa nojaan. Oli se sitten ihminen tai eläin. On tärkeää ottaa vastuu eläimestä ja hoitaa sille hyvä ja oikeanlainen koti jos itsellä ei olekkaan mahdollisuuksia sellaista antaa. Mietin tosi pitkään mitä kertoisin lapsuudestani. Muistoja on monia, mutta ehkä kaikista ikimuistoisin muisto on se kun tämmöinen kaupunkilaistyttö sai oman lampaan. Vanhempani ostivat mökin kun olin päiväkoti-ikäinen ja siitä lähtien kaikki kesät ja koulujen kesälomat menivät mökillä aikaa viettäen. No sitten yksi kesä minä ja pikkuveljeni saatiin omat lampaat! Lampaat olivat yöt ja ne päivät kun emme käyneet mökillä aitauksessa. Päivät ne saivat juoksennella vapaana meidän perässä ja joutuivat mukaan jos minkälaisiin sirkusleikkeihin. Minun lampaan nimi oli Milla ja veljen lammas oli Minttu. Lampaat olivat tosi kesyjä ja söivät suoraan kädestä ja antoivat rapsutella. Muutaman kerran kun kävimme mökiltä poissa ja tulimme takaisin olivat lampaat karanneet aitauksesta. Pari kertaa sai kutsua ja rapistella leipäpussia niin lampaat sinkosivat jostain takaisin mökin pihaan. Syksyn tullen lampaat vietiin takaisin maatilalle mistä olimme ne lainaksi saaneet. Olen pienestä pitäen ollut tosi allerginen kaikille eläimille. Eikä kotiin ole voinut ottaa omaa lemmikkiä. Ulkona eläinten kanssa olo oli onneksi paljon helpompaa ja sen takia meille lampaat uskallettiinkin ottaa. Siksi tämä on ehkä yksi parhaista lapsuusmuistoistani! Hellurei pitkästä aikaa! Ajattelin tyylivinkkinäni näyttää kuinka tehdä helposti ja nopeasti näyttävät kiharat suoristusraudalla. Et tarvitse muuta kuin harjan, toimivan suoristusraudan ja hiuslakkaa. Monet tykkäävät käyttää erilaisia kihartimia kiharoiden tekoon. Itse kuitenkin tykkään tehdä kaiken pelkällä suoristusraudalla. Tietenkin kaapeista löytyy jos minkälaista käherrintä, mutta suoristusrauta on mielestäni kaikkein helpoin ja nopein.
Alla oleva video havainnollistaa kuinka kiharat tehdään. Heippa! Kerron ensin hieman itsestäni, olen siis Rose Caroline, tutummin ihan vaan Roosa. Täytän tämän kuun lopulla 22- vuotta. Olen kotoisin Kuopiosta, mutta muutin tänne Siilinjärven puolelle pari vuotta sitten ja olen tykännyt asua täällä joten ihan hevillä en Kuopion puolelle takaisin muuta. Ammatiltani olen parturi-kampaaja ja tällä hetkellä työskentelen parturina leikellen miesten tukkia. Luonteeltani oon aluks ujo, mutta kun minuun tutustuu nii oon vissiin ihan mukava vaikka huumorintaju on vähän kyseenalainen. Tyylini on vähän kaikkea sekaisin. Rakastan pukeutumisessa eniten nahkaa, korsetteja, niittejä ja timantteja! Ja kaiken pitää tietenkin olla mustaa, tai punaista. Vapaa-aikana tulee tehtyä paljon kaikenlaista, varsinkin käsitöitä ihan laidasta laitaan. Kesällä enemmän piirtelyä ja puutarhahommia, kun taas talvella on kiva katella telkkaria viltin alla ja neuloa sukkia. Muuten vapaa-ajalla tulee vietettyä aikaa kavereitten kanssa ja varsinkin kesäsin tulee käytyä paljon keikoilla ja metallifestareilla. Pihasta löytyy Jaguar ja Cosworth Sierra, joilla tulee kierreltyä myös paljon erilaisia autotapahtumia pitkin kesää. Mun musiikkimaku on aika laaja. Melkein kaikki menee, vähän seurasta riippuen. Eniten tykkään metallimusiikista. Kotoa löytyy yks musta maatiaiskissa nimeltä Saku. Löytyis useempikin jos vaan avokki ja allergia olis samaa mieltä. Päätin osallistua tähän kisaan, koska oon pienestä pitäen haaveillu että isona olis hienoo tehä mallihommia. Hain lähinnä puolivitsillä ja ajattelin että jos en pääsis, niin ei ainakaan jälkikäteen harmittaisi niin paljoo kun on kuitenkin hakenut. Jännitän tosi paljon kaikkea uutta niin ylitin jo itseni siinä että sain hakemuksen lähetettyä. Asia unohtu muutamaks viikoks ihan täysin, kunnes maanantaina olin töissä menossa kahvitauolle ja katoin puhelimesta viestin: ''Hei! Olemme valinneet sinut..''. Luin viestin varmaan viis kertaa ennen kuin tajusin että mistä oli kyse. Järkytyksestä selvittyä tuli kuitenkin huippufiilis ja tässä sitä nyt ollaan ! Sunnuntaina olikin jo sitten kuvaukset Jyväskylän Lutakossa. Koskaan en ollut Jyväskylässä pyörinyt, vain muutamia kertoja ohitse ajanut. Sekoilin jonkinaikaa Lutakon tienoilla ennenkuin löysin perille. Jännitin sinne menoa ihan älyttömästi jo viikon etukäteen, mutta onneksi paikalle päästyäni porukka oli tosi rentoa ja muut kilpailijat ihan supermukavia! Kameran eteen astuminen jännitti varmaan eniten, koska en ole koskaan ollut kuvattavana ammattilaisen toimesta. Ei se ollut niin kamalaa mitä oletin, oikeastaan niin kivaa että voisin vaikka heti mennä uudestaan! Saimme kuulla miten kilpailu jatkuu tästä eteenpäin ja sain myös hyviä vinkkejä poseerauksiin. Kuvaukset meni siis tosi hyvin! Vaatteet oli ihania ja ihmiset myös. Olisi hienoa jos tämä kisa avaisi uusia ovia ja erilaisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa! Olisi kiva päästä lisää kekkuloimaan kameran eteen. ;) Minut löytää myös instagramista käyttäjänimellä rose_caroline_ Kuvat: Alpertti Rieskjärvi/ Ruoste Productions
Vaatteet: Underground store & piercing studio Korut: Koruharakka Paikka: Tansisali Lutakko, Jyväskylä |
Dare to be different
Underground Model-kisassa etsimme oman tyylinsä ylpeydellä kantavaa ja asennetta omaavaa naista. Arkisto
December 2016
Kategoriat
All
|