.
Minä olen seikkailija peloton, nuori nainen ja hyvin levoton. Tahdon nähdä maailman jokaisen kolkan, tuntemattomille soittaa kissanpolkan. Tahdon tavata tuttuja, kertoa heille hölmöjä juttuja. Tahdon väittää nähneeni auringon nauravan ja kuulleeni kuun taivaalla laulavan. Vaikka ihmiset katsovat minua kieroon, aion minä vain nauraa ja hymyn laittaa kiertoon.
On tämä kesä kuitenkin ollut seikkailuistani suurin, empä olisi arvannut mitä tapahtuu, kun Underground Model kisasta kuulin. Vaikka kerkesinkin epäröidä hetken, päätin kuitenkin aloittaa tästä uuden seikkailu retken. Reppuuni pakkasin rohkeutta, pienen ripauksen rakkautta ja niimpä minä päätin lähteä, etsimään kirkkainta tähteä. Nyt kuitenkin alkaa olla hoppu, koska pian koittaa viikonloppu. Pienet perhoset vatsassani lentää, jännitys jo hieman puristaa kenkää. Pian olemme lavalla ja pidämme hauskaa sillä tavalla, että jokainen kilpasisareni muistaa, kuinka elämä korvaan kuiskaa; olet upea tässä ja nyt, hyvä että olet tähän kisaan mukaan lähtenyt! -Pauliina- P.s. Miä olen isosti kiitollinen kaikille, tämä on ollut upea seikkailu, nähdään viikonloppuna. Pusuja!
0 Comments
Siitä se sit starttas, Underground Model 2015 finaaliviikko! Perjantaina suunnaks pieksämäki ja viikonloppu upeassa seurassa :)
Tän hetken fiilikset? Maha kutiaa, perhoset meinaa lentää jo vattasta läpi eikä uni meinaa iltasin tulla, jännittää aivan järjettömän paljon! Olen yrittänyt jatkuvasti aktivoida itseäni että saisin ajatukset muualle tästä jännityksestä :D Kävellä sinne sit lavalle kaikkien ihmisten eteen vastailemaan kysymyksiin, huhhuh! On tullu matkusteltua lähialueilla, mökkeiltyä, kalasteltua (Kemissä käytiin oikein merellä saaliina 4.5 ja 6.1 kiloiset hauet ;) ) ja pidettiin sunnuntai-iltana vielä kuvauksetkin. Viime viikon aikana stressi painoittui täysin noihin kuvauksiin, mutta nyt kun ne on ohi, UGM-jännitys pamahti tilalle kun puulla ois päähän lyöty :D SE ON IHAN KOHTA!!! Toisaalta myös innostus ja odotus on suuria, eli ihan positiivista jännitystä :D Laitan tuosta muutaman reissukuvan parin viikon ajalta :P Innon ja jännityksen sekoittamin fiiliksin, -Lily Desire- Kesä on mennyt nopeasti ja Pieksamäki kutsuukin jo aivan kohta. Hassua, että nyt ollaan jo pian heinäkuun puolivälissä. Onneksi viime aikoina on ollut sen verran ohjelmaa, että en ole vielä ainakaan ehtinyt ihan hirveästi jännittää finaalia. Kuitenkin pientä jännitystä alkaa olla ilmassa, kun alettiin lyödä aikatauluja ja päivänohjelmaa lukkoon muiden finalistien ja tiimin kanssa.
Varmasti viimeistään perjantaina iskee kovempi jännitys. Päivän kulku vaikuttaa todella mukavalta. Varmasti päivä on jännittävä, mutta uskon, että me porukassa saadaan hyvä tsemppi päälle, eikä ketään ole aivan shokissa. Toivon, että itsekkin osaan nauttia päivästä, eikä päivä mene ohi jännityksen vuoksi. Odotan erityisesti tiimin ja finalistien tapaamista, sekä lavashowta. Kaikki pienet asiat jännittää ja mietityttää... Miten laitan hiukset, miten meikkaan, millaiset vaatteet päivällä, onnistuuko meikki ja hiukset, mahtuuko vaatteet vai iskeekö sitten jossain vaiheessa oikein kunnon jännitys päälle. Kannustusjoukoiksi ei näin kaukaa oikein kukaan innostunut lähtemään, paitsi poikaystävä, joka toimii samalla kuskina. Vaikka olenkin saanut lähimmäisiltäni pääosin positiivista palautetta niin muutamia negatiiisiäkin mielipiteitä on tullut. Ikävää sinänsä, kun läheisiltä odottaa tukea ja kannustusta. Finaaliin ajattelin valmistautua syömällä edeltävän viikon hieman kevyemmin ja juomalla paljon vettä, jotta en olisi ihan turvonnut ja iho olisi hyvässä kunnossa. Ehkä jonkinlainen koemeikki ja -kampaus, ihon kuorintaa yms. Sekä tietysti itsensä tsemppausta henkisesti. Toivottavasti paikalla on mukavasti porukkaa katsomassa meidän keikistelyä lavalla. Uskon, että saamme aikaan hyvän shown ja kaikki sujuu yhteishengellä niin kuin pitää. Toisaalta olen surullinen, että kilpailu päättyy jo tähän, mutta mikään ei estä olemasta yhteyksissä tiimin ja finalistien kanssa jatkossakin. Niin ja voihan tästä jotain uutta poikia kilpailun jälkeenkin. Hyvää kesää ja onnea kaikille muille finaaliin, kyllä me tytöt pärjätään! - Anette Ahokas - Ö ÖY :/ Nyt jo rupee jännittään ihan hulluna....En ole oikein kerinnyt ajatella koko asiaa, kun on ollut paljon touhua. Olen kesälomalla ja viime tiistaina tulimme vasta Espanjasta lomalta takaisin. Espanjassa, Pineda de Marissa järjestetään, joka vuosi maailman suurin psychobilly tapahtuma eli psychobilly meeting. Olen käynyt siellä jo monena vuotena ja aina reissu on yhtä mahtava :) Hyvää musiikkia, juotavaa, syötävää sekä nähdä ystäviä ja tuttuja monesta Euroopan maasta. Tässä kuussa saimme avaimet omaan omakotitalomme. Hommaa siis on ollut. Siivousta, puunausta, korjailua ja tietysti muutto. Olen ollut niin innoissani, että hyvä kun maltan edes nukkua :D Muutto ralli jatkuu ja kaikki pitäisi tietysti olla ready ennenkuin lähden kohti Pieksämäen finaalia :) Lauantaina juhlimme avopuoliskoni Jannen 30. v synttäreitä. Järjestimme yhdistetyt tallibileet ja synttärijuhlat kavereiden tallilla. Paljon kavereita, hyvää ruokaa ja tietysti juomaa ;) Mukavata oli Ensi viikon perjantaina lähdemme ajeleen kohti Pieksämäkeä. Kyllä se paniikki vielä iskee vasten kasvoja, viimeistään kun pääsee perille :D Tälläiseen kisaan en ole koskaan osallistunut ja siksi onkin minulle aivan uusi tilanne. Tämä on taas tätä itsensä ylittämistä ja asioita mitä en ole vielä tehnyt ;) Eiköhän tästä hengissä selvitä. Onneksi on niin mahtava porukka ympärillä, järjestäjät sekä kanssa kilpailijat että meillä tulee olemaan varmasti mahtava viikonloppu Big Wheelsissä <3
-Saara Salmi - Underground Model 2015 finaali alkaa lähestyä loppuaan ja fiilikset alkavat olla haikeat. Samaan aikaan mahassa vilisee perhosia, kun finaali häämöttää parin viikon päässä. Aika on mennyt hurjan nopeasti! Finaalin suhteen odotukset ovat korkealla ja toiveikkaat, jospa tästä kehkeytyisi jotakin, jos ei voittoa, niin ainakin enemmän näkyvyyttä Suomen alternativemalli maailmassa ja ennen kaikkea sitä kokemusta isolla K:lla. Pidän kuitenkin vielä tässä kohtaa jalat maassa ja annan kaiken mennä sillä yleensä vihaamallani "go with the flow" -meiningillä. On ollut hienoa tutustua uusiin ihmisiin alkaen kisan järjestäjistä itse finalisteihin. Kaikki ovat olleet mukavia ja avoimia. Kaikki ovat tukeneet ja kannustaneet toisiaan. Varsinainen kilpailuhenkeä ei ole havaittavissa.. Tai no, tietysti sitä tämänkaltaisissa kilpailuissa aina jonkin verran on tietynlaista kisafiilistä, mutta hyvällä tavalla. Kukaan ei aliarvioi toista, vaan kaikki ovat hyvää pataa keskenään. Harmi, että asumme kaikki niin eri puolilla Suomea, että muiden finalistien tapaaminen on ollut tosi vähäistä, mitä nyt Anettea tuli miitattua Tuska Open Airissa pikaisesti. Toivon, että finaalipäivänä saamme tutustua lisää toisiimme ja kilpailun jälkeenkin jonkinlainen yhteydenpito säilyisi. Kun astuu täysin kokemattomana suureen mallimaailmaan, on kaikki uutta ja ihmeellistä. Kaikki tuntuu kauhean suurelta ja hienolta, jopa turhan viralliseltakin, vaikka kyse on enemmänkin kivasta harrastuksesta, joka voi poikia parhaimmillaan isompiakin juttuja, esimerkiksi tämä kilpailu. Näin myös minun kohdallani. Ennen kuin sain soiton finaaliin pääsystä, olin lähestulkoon heittänyt hanskat narikkaan ja unohtanut koko jutun. Samaan aikaan katselin tuttavamallien kuvia katkerana. Finaaliin pääseminen oli uusi askel ja rohkaisu. Tätä tekstiä kirjoittaessani olen hyvin positiivisella asenteella tulevaisuuden suhteen ja yhdet uudet kuvaukset onkin jo takana päin. Toivon mukaan niitä poikii kisan jälkeen myös lisää, nimittäin Jyväskylän finaalikuvauksissa totesin mielessäni, että tämä on sitä, mitä haluan tehdä. Kameran edessä poseeraaminen on kivaa ja haluan ehdottomasti oppia malleilusta lisää. Toivon mukaan Suomesta vielä löytyy kuvaajia, jotka ovat halukkaita opettamaan meitä uusia ja antamaan mahdollisuuden myös sellaisille, joilla ei sitä kokemusta ole lainkaan. Eihän sitä työelämässäkään saa kokemusta, jos ei joku anna mahdollisuutta yrittää. Uudet tulokkaat ovat hyvin oppimisenjanoisia, myös minä. Kokemattomuus ei aina kerro osaamattomuudesta. Sitä vain tarvitsee jonkun, joka antaa rohkaisua ja vinkkejä.
Finaali. Annoin itseni jo innostua. Odotin kuin kuuta nousevaa. Finaali vaatteet valittu. Pääsin lapsuuden kotikyläni paikallislehteen etusivulle, mikä on ollut pikku tytöstä asti unelmani. Kliseisesti sanoen voitto ei ollut millään tapaa edes tärkeää. Tärkeää oli, että veisin tämän loppuun. Hiljaiseksi vetää. En tiedä pääsenkö paikalle. En pysty kävelemään, enkä ajamaan. Onnistuin taittamaan jalkani niin, että polven nivel kierukka vahingoittui. Yritän pysyä positiivisena ja tuleehan näitä kilpailuja vielä, mutta... Ärsyttää niin pirusti, että ei sanat enää riitä! Tähän en kiroile, mutta voin kertoa, että muutama valittu sana pyörii päässä!
Mikäli en pääse paikalle, niin toivotan kaikille kilpailija tovereilleni tasapuolisesti lykkyä. Aijon jatkaa tätä harrastusta ja hakea vielä muihinkin kilpailuihin. Kiitos kaikille äänestäjilleni, rohkaisitte minua jatkamaan joka tapauksessa! Tämä siis jos en pääse paikalle, mutta nyt peukut pystyyn, että jalkani kantaisi vielä viime metrit. - Nana Valkyria - |
Dare to be different
Underground Model-kisassa etsimme oman tyylinsä ylpeydellä kantavaa ja asennetta omaavaa naista. Arkisto
December 2016
Kategoriat
All
|