.
Mietin pitkään aihetta, jonka valitsisin annetuista aihealueista. Aluksi ajattelin meikkivinkkiä tai tuunausvinkkinä, mutta lopulta päädyin kirjoittamaan siitä, millainen olisi täydellinen vaatekaappi ja omat vinkkini siihen miten ylen yrittänyt saavuttaa sellaista ja näin ollen myös välttyä vaatekriiseiltä. Kun ikää tulee lisää, niin vuosi vuodelta arvostan myös ekologista ja eettistä ajattelua myös vaatteiden kohdalla. Kulutushysteeria saa omalla kohdallani ainakin vähentyä, enkä kanniskele kotiin alennusmyynneistä ihan kivaa tavaraa kassi tolkulla, kuten pari vuotta sitten. Pyrin panostamaan kestäviin tuotteisiin, pyrin suosimaan kierrätettyä tai suomalaista työtä. Tiedän kuitenkin, että tulen ostamaan vielä monet virheostoksen ja varmasti hankkimaan vaatteita sellaisista paikoista, joissa eettinen puoli ei ole kunnossa. Aina jaksetaan väitellä eläinten oikeuksista, mutta miten sitten nämä lapsityöläiset? Entä se, että ympäristö ei tule kestämään tälläistä kertakäyttökulttuuria? Tietysti omalla kohdallani helpottaa se, että pystyn itse tekemään suurimman osan vaatteistani, joten valikoima ja raha-asiat eivät tule niin vahvasti vastaan. Olen pitkään jo ihaillut erästä miespuolista ystävääni, jonka kulutustaidot ovat kahdehtittavat. Hän hankkii hieman ehkä kalliimpia vaatteita, mutta harvemmin ja harkitusti. Vaatteet kestää, ovat istuvia ja juuri niin täydellisiä, että niistä jokaisesta syntyy luottovaatteita. No ehkä hänelläkin hutiostoksia löytyy. Omalla kohdallani olen viime vuosina vasta alkanut ymmärtää, että vähemmän on enemmän. Vaatekriisiin ei auta monta tangollista vaatteita, siihen auttaa vain ne vaatteet jotka oikeasti tuntuvat hyviltä. Myös vähän vanhempana osaa arvostaa käytännöllisyyttä kuten kenkien mukavuus jalassa tai se kuinka lämmin takki on. Teininä sitä kulki kylmissään tai peilijäällä väkisin korkokengissä. Viime vuosina olen sijoittanut erityisesti hyviin kenkiin. Enää ei tarvitse tuskastella epämukavien kenkien tai asuun sopimattomien kenkien kanssa. Ostin hieman kalliimmat täydelliset, jalkaani sopivat mustat avokkaat juuri sopivalla korolla, maksoin vähän enemmän kuin viisikymppiä, mutta ne ovat jo palvelleet niin monet virallisemmat juhlat kuin pitkään venyneet bileillatkin. Suomessa pitää omistaa monet kengät vaihtuvien vuoden aikojen mukaan. Talvikaudelle ja kesän rennompiin menoihin omistan sitten muista luottopareja. Toki kaapistani löytyy vieläkin heräteostoksia, joiden käyttökerta voi hivellä jopa nollaa, mutta hei, ei kukaan voi oppia hetkessä. Nykyään löytyy joka tilanteeseen mukavat jalkineet. Itse rakastan koruja ja asusteita. Olin juuri pari päivää sitten kirppiksellä myymässä ja ihmiset aina jaksavat ihmetellä myynkö koko koruvarastoni. No en, siinä on ehkä puolet jo niistä mitä alunperin oli myynnissä ja kotootakin löytyy vielä monenmoista helyä. Kyllä sitä koruistakin on muodostunut muutama luottokoru, jotka pelastaa viimeistään tylsän asun minuuttia ennen kuin pitäisi poistua kotoota ja vaatekriisi riipii jo hermoja. Harakka on siis saanut itseään niskasta kiinni ja luopunut käyttämättömistä helyistä. Asusteita suosin myös siksi, että niillä saa helposti vaatteeseen luotua omaa persoonaa vielä ripauksen lisää. Takit on Suomessa tärkeitä, jopa näin Suomen kesälläkin. Niissä kuitenkin tulee liikuttua paljon ja käytännöllisyys on tärkeää. Oma luottovaatteeni on ehdottomasti nahkatakki. Niitä kylläkin löytyy useita työstäni johtuen, kun protoja testailen itselläni. Lisäksi tarvitsen trenssin viileämmille syyskeleille, villakangastakin, sekä superpakkasille extralämpimän toppatakin. Juhlapukeutuminen on monelle kriisinpaikka. Se kuuluisa pikkumusta pelastaa omalla kohdallanikin, kuten myös mustakynähame on todettu hyväksi vaihtoehdoksi. Juhlavaatteita voi myös tuunauttaa joko itse tai ammattilaisella, näin vaatteestaa voi saada pienilläkin muutoksilla uuden näköisen, eikä enää tarvitse ajatella, että kulkeeko viidennet sukujuhlat samalla mekolla.
Kehoitankin kaikkia hankkimaan ensiksi kunnolliset perusvaatteet, luottokengät ja takit jokaiseen vuoden aikaan. Muutama asuste jolla saa asusta kuin asusta juhlavemman tai tuotua jotain muuta lisäpotkua. Kannattaa myös miettiä missä käy ja millaisia vaatteita tarvitsee. On turha ostaa kasaa bilevaatteita, jos ravintolaan astuu kerran vuodessa. Hyviä ja käytännöllisiä vaatteita, joissa voi kulkea päivänä kuin päivänä itsevarmana. Mieluummin myös niitä jotka mukautuvat arkeen, sekä juhlaan. Jos mahdollista suosia ekologisia materiaaleja, kierrätystä ja eettisesti valmistettuja tuotteita, kuten suomalaista käsityötä. On parempi maksaa suurempi summa vaatteesta, joka kestää ja saa aikaan joka kerta hyvän fiiliksen, kuin se, että ostaa halvemman ihan kivan, joka saattaa jäädä kaappiin tai hetken päästä hajota. Aika on myös rahaa, pidemmän päälle sijoitus yleensä kannattaa. En todellakaan halua väittää, että rahalla saa laatua ja kallis tuote on aina ekologisesti ja eettisesti tuotettu. Kyllä edullisestikkin saa hyviä tuotteita, eikä kaikilla ole varaa tai intoa tarkastella vaatteen valmistuskaarta. PS. Kengät ja asusteet ovat siitä hyviä, että vaikka lihoisi kymmenen kiloa, yleensä kengät mahtuvat silti jalkoihin ja näyttävät aina hyvältä. Korut istuu vaikka vatsamakkarat kasvaisivatkin. Sen vuoksi satsaan asusteisiin, tälläinen jojoilija välillä kun olen. ;) - Anette Ahokas -
0 Comments
Ei ole mitään, mitä pukea päälleen ja samaan aikaan vaatekaapista loppuu tila… Ikuinen paradoksi. Lisäksi uudet vaatteet on kalliita, eikä näin varsinkaan opiskelija budjetilla koko ajan shoppailemassa juostakaan. Siksi olenkin täysin hullaantunut tekemään vanhasta uutta. Hyvin yksinkertaisilla muutoksilla vaatteen ilme muuttuu kummasti. Itselläni on vuosi vaatetusalan artesaanin opintoja takanani, mutta neuvon nyt pienen kikan, johon ei koulutusta tarvita. T-paidan tuunaus. Vaatekaapistani löytyi tällainen yksinkertainen isohko t-paita, jota ei ole tullut käytettyä. Alla olevassa kuvassa on vaihe vaiheelta lenkin tekeminen ja tämä toistetaan koko selän läpi (selän lopussa lenkki katkaistaan ja solmitaan). Lopputuloksena on uutta ilmettä saanut t-paita, jonka alla voi käyttää vaikka erivärisiä toppeja ja ilme on joka kerta erilainen. P.s. Taidan vielä repiä vanhasta rikkinäisestä niittivyöstä, muutaman niitin t-paidan olkapäille koristeeksi. -Nana Valkyria- Tuossa lauantai-aamuna kiireellä meikatessani päätin kuvata oman laittautumiseni etenemisen. Olin menossa rockabellana keikalle paikalliseen autonäyttelyyn, joten meikin ei tarvinnut olla yhtä voimakas mitä kuvauksissa. Aamun aloitus! Pörrökasa päässä on yllättävän lievä oltuaan yön ponnarilla :D Valot ja varjot: omalla kohdalla varjostan poskipäiden alta ja hiukan nenän sivuista. Valotus tulee taas nenänpäälle, leukakuoppaan, otsalle, kulmakarvojen kulmakohdan alapuolelle sekä poskipäihin. Meikkivoiteen ja puuterin jälkeen kasvot eivät enää ole niin läikykkäät mitä edellisessä kuvassa :P Omalla kohdalla erittäin voimakkaat rajaukset ja kulmat ovat jo tavaramerkki joten samalla linjalla jatketaan. Kuvauksiin lisäisin irtoripset mutta keikalle riittää omat :) Hiusten käsittely on helpompaa suoristuksen jälkeen ;) Tarkoitus on tehdä victory rollssit joten jaoin hiukset osiin, rullien osat, taakse vapaaksi jäävä osa ja otsatukan pyöräytinkin jo suoristusraudalla rullalle jäähtymään. Jälleen käsittelyä helpottaa suoristusraudalla tai kihartimella hiusten "rullaaminen" samaan suuntaan kuin suunnitellussa kampauksessa. Tukka saa jäähtyä pinneillä rullissa. Omalla kohdallani en tykkää jos varsinkaan kuvauskampauksissa näkyy hiuspinnejä rullien seasta, joten halusin alusta asti oppia laittamaan tukan ilman hiuspinnejä. Seurailin mieheni tapaa tehdä tuutti päähän ja kopioin tavan omiin rulliini;
- Rollssit on hyvä tupeerata ensin, näin saat rulliin pyöreyttä alhaalta ylös asti ja muotoilu on helpompaa - Pehmeällä harjalla saat silotettua tupeerauksen nätiksi - Tässä välissä suihkutan lakkaa silotetuille "rullien kyljille" ja jähmetän lakan föönillä. Föönin ei tarvitse olla kuumalla. - Kädet voi föönäämisen ansiosta vapauttaa ja molemmat kädet ovat käytettävissä rullan "suuaukon" muotoilua varten, kuinka iso ympyrä, kuinka korkea rulla ym. Lakka ja fööni ovat taas hyvä apu. - Kun rullat on valmiit, lisätään lakkaa ja föönikuivausta sen verran että tukka pysyy paikallaan. Yhtään pinniä ei tarvita. (itsellä tosin aina pari varalta mukana jos sattuu käymään niin että meinaa lopahtaa, saa pelastettua sitten ;) ) Jokainenhan meistä huulipunan käyttäjistä tietää kuinka suosta se on että se ei kestä, tahrii lasin ja miehen kauluksen ;)
Vaan eipä enää hyvät sisaret! Step 1: Rajaa huulet ja levitä huulipuna normaalisti. Step 2: Irrota nenäliinasta kerros (mikä tahansa nessu tmv käy). Step 3: Paina nenäliina huulille tasaisesti ja tupsuttele siveltimellä puuteria huulille sen läpi. Voila! Ei enää tunnin sisään tuhriintunutta huulipunaa eikä tahroja ympäri ämpäri ;) THINK PINK! LittleMsTassunen Vaatetus vinkki: Miten tuunata farkkurotsi? Ostin kirpputorilta 2 eurolla farkkutakin. Samankaltaisia ei taida kaupasta saada alta 30 €. Samalla kirppisreissulla löysin leopardi huivin 1 eurolla. Huivista sain leikattua tarvittavat kankaanpalat takkiin. Mitä välineitä tarvitset takin tuunaamiseen? sakset, mittanauha, ompelukone, nuppineuloja, kontaktiliimaa, mieleisesi merkit, pinssit, niitit, ja kankaat. Ensin ompelin kankaat kiinni takkiin. Seuraavaksi mallasin merkit kohdilleen liimalla ja osan ompelin ompelukoneella ja osan käsin. Niittejä lisäilin kauluksiin ja pinssejä. Takkia ei kuitenkaan kannata täyttää merkeillä, ettei näytä liian sekavalta ja jokainen esim. bändin logo erottuu. Takin tuunaaminen on todella edullista ja samalla tuen bändien toimintaa ostamalla heidän oheistuotteitaan. Takki valmis ja juuri sellainen kuin itse halusit :) Ei varmasti tule toista samanlaista takkia kadulla vastaan ;)
- Saara - Tänään kurkistamme vähän, keitä Undergourd Model kilpailua on lähtenyt järjestämään.
Boom Boom Kittens on kolmen rockabilly neitokaisen kokoonpano Jyväskylästä. Kokemusta meiltä löytyy mm. mallihommista, tapahtumajärjestämisestä ja burlesquesta. Jokainen tuo ihanaan ryhmäämme oman lisänsä, tietonsa ja taitonsa. Minnie von Stripes oli Underground Model 2014 kilpailun semifinaalissa sekä Molla la Donna ja Kiss Kiss Forbid'n olivat mukana vuoden 2014 Pin-up Finlandissa, jonka Molla lopulta voitti Underground Model kilpailun järjestäminen on ollut uutta ja jännää. Odotamme innolla Big Wheelsin finaaliviikonloppua, jolloin pääsemme viettämään finalisti-neitokaisten kanssa aikaa ja jännäämään heidän kanssaan kuka voittaa kilpailun :) Kesä on kiireistä aikaa: on erilaisia tapahtumia, yksittäisiä sekä yhteisiä esiintymisiä ja kuvauksia. Kuulumisiamme voit seurata facebookista: https://www.facebook.com/boomboomkittens?fref=ts instagramissa @boomboomkittens sekä nettisivuillamme: http://boomboomkittens.com/ Klikkaamalla kuvia, pääset meidän omille facebook-sivuillemme: (Kuvat Alpertti Rieskjärvi) Tällä kertaa kotitehtäväksi saimme kertoa omasta tyylistä ja antaa omia tyylivinkkejä... Joskus olen tuumaillut, että kun se hetki koittaa, että on aika siirtyä ajasta iäisyyteen, jatkan minä kuoleman jälkeistä elämääni Mikä mikä maassa ja ryhdyn merirosvoksi, koska kyllä, merirosvot ovat tyylikkäitä. Varsisaappaita, purjekangas takkeja, pussihousuja, hattuja suurine sulkineen, karmosiininpunaista, violettia, purppuraa ja hehkuvaa syvän sinistä, satiinia, eksoottisia nahkoja, koruja..... Päivästä riippuen: tyylittelyä, mutta myös rähjäisyyttä. Ajan saatossa olen kuitenkin pikku hiljaa alkanut rohkaistua ja tiensä vaatekaappiini ovat löytäneet mm. keltainen, räikeä pinkki, hempeä vaaleanpunainen ja kirkkaan punainen. Lisäksi housujen viereen paikkansa ovat löytäneet myös erilaiset hameet ja mekot. Mutta oli sitä väriä tai ei, hameita tai housuja, pipoja tai lippiksiä, minulle tärkeintä ja omalle tyylilleni uskollisinta on se, että tunnen oloni hyväksi. Ja tällä hyvällä ololla en viittaa ainoastaan pintamateriaaleihin. Hyvän olon tuo sellaiset vaatteet, joissa voin tuntea itseni naiselliseksi, tyylikkääksi, kauniiksi.... Mitä näitä nyt on. Tyylittely ja rähjäisyys, se kuvaa myös minua. Suurimman osan ajasta (rajallisesta vapaa-ajasta johtuen), olen horjumaton paskaverkkari kansalainen, joka aamulla noustessaan laittaa tukan kiinni, vetää verkkarit ja tennarit jalkaan, sekä tietenkin (kanssaihmisten hyvinvointia kunnioittaen) ensimmäisen hupparin mikä käteen sattuu. Mutta vapaa-ajalla minäkin tykkään olla minä. Meikeistä en niin välitä, hiuksiani en juurikaan osaa laittaa, mutta vaatteiden ostamisessa ja niiden kanssa vatvomisessa minä olen hyvä. Pitkään vaatekaappini sisältö (ehkä vähän vielä nykyäänkin) koostui siitä, että vaatekriisissäni mietin: "laitanko tänään nuo mustat housut, vai nuo mustat housut, kun tuo musta paita sopisi paremmin, kuin tuo toinen musta paita." Musta tuntuis, musta hoikentais. Värittömän minun ainoat värit olivat ihossa tatuointeina. Aiemmassa blogitekstissä taisinkin jo mainita, että olen aina ihaillut ihmisiä, joiden jokapäiväiseen tyyliin kuuluu itsevarmuus. Se kuinka itsesi kannat ja kuinka kohtelet muita, sekä itseäsi, viimeistelee tyylin kuin tyylin huippuunsa. Joten minun tyylillinen vinkkini on: tunne olosi hyväksi ja nauti, kaikki muu tapahtuu luonnostaan. -Pauliina - Parturi-kampaajana työskennellessäni törmään usein asiakkaisiin, joiden suurin ongelma hiustenlaitossa on kampauksen latistuminen kesken päivän. Erityisesti hiuksiaan tupeeraavat asiakkaat valittavat usein, että tupeeraus ei pysy, vaikka miten kamman kanssa vääntäisi. Mutta nou hätä, tästä saatte hieman vinkkiä kunnolliseen tupeeraukseen ja vähän tuotevinkkejä, joita itse käytän ja joita kannattaa käyttää. Tupeeraus sopii mainiosti monenlaiseen tyyliin, eikä sen tarvitse olla aina överisuurta, vaan se voi olla vain kevyt kohotus tyvellä. Tupeerauksen pysymiseen vaikuttaa kuitenkin moni asia. Esimerkiksi liukas hius "purkaantuu" helposti takutuksesta, jos siihen ei käytä pintaa karhetavia tuotteita. Aluksi... 1. Käytä shampoota ja hoitoainetta, jotka sopivat hiuslaadullesi. Huomioi, että hiusta liian liukastavat tuotteet hankaloittavat tupeeraamisen tekemistä. Hoida hiuksesi siis tuotteilla, jotka tuovat kiiltoa, mutta jättävät hiukseen hieman karkeutta, jotta tupeeraaminen on helpompaa. Huomioi kuitenkin hiustesi kunto. 2. Pitkissä ja paksuissa hiuksissa kerrostettu leikkaus helpottaa tupeerausta huomattavasti, kun päällä oleva hius on lyhyempää. Leikkauta siis hiuksesi ammattilaisella! Huomaa, että mitä enemmän kerrostusta on, sitä helpompaa tupeerauskin on. 3. Parhain lopputulos syntyy, kun föönaat hiuksesi tuotteella, joka tuo hiukseen rakennetta ja pitoa. Itse kuitenkin myönnän olevani todella laiska föönauksen suhteen, joten se ei ole välttämätöntä. Toimii kuitenkin hyvänä plussana ja tukena kaikelle. 4. Tuotteet ja tarvikkeet joita tarvitset itse tupeerauksen tekemiseen, ovat mm. tupeeraussuihke tai hiuspuuteri (itse käytän ensiksi mainittua, sillä hiuspuuterin olen kokenut turhan tahmaavaksi ja hankalaksi saada tyveen saakka), voimakaspitoinen hiuslakka, tiheäkampainen kampa/tupeerausharja sekä aukikampausharja (esim. Tangle teazer tai perus harja). Hyväksi havaittuja tupeeraussuihkeita ja -puutereita ovat mm. Redkenin Quicktease, Kerastasen V.I.P ja Osiksen Dust it -puuteri. Oma suosikkituotteeni on Quicktease, jossa on yhdistettynä hiuslakan ja -puuterin ominaisuudet. Lisäksi suihke on sopivan hienojakoista ja suuttimen ansiosta se suihkuaa suoraan tyveen, eikä mihin sattuu. Se ei myöskään jätä hiusta tahmaisen tuntuiseksi, vaan yllättävän luonnolliseksi. Tupeeraukseen ei kannata käyttää ensimmäisenä sitä kaikista vahvinta lakkaa siksi, koska sen silottaminen hankaloituu, eikä kampaus pysy välttämättä yhtään sen paremmin. --Sitten se tupeeraus..-- Ohessa ikivanha tekemäni nopeutettu ohjevideo (ja sen englannin kieli on jotain aivan kauheaa, mutta älkää välittäkö siitä). Videolla käyttämäni tuotteet ovat hieman eri kuin tänäpäivänä ja tupeerausosiot ovat suuremmat ja järjestelmällisemmät, mutta pointti tulee hyvin esille tuostakin: https://www.youtube.com/watch?v=n3GzuJP-xLw 1. Mihin suuntaan haluat hiustesi laskeutuvan? Lähde tupeeraamaan suuntaan, johon haluat hiustenkin laskeutuvan. Itse tupeeraan lähestulkoon aina sivusuuntaan, sillä satun omistamaan sivusiilin ja luonnollisesti sitä tulee esiteltyä. Tee tupeeraus täysin kuivaan hiukseen!
2. Osita ensimmäinen osio valmiiksi (teen itse n. 7cm levyisiä osioita, paksuudeltaan noin 1-2cm). Pidä latvaosasta kunnolla kiinni, suihkauta tyvisuihketta tyviosalle ja paina kampaa noin hiusten keskivaiheilta alaspäin rauhallisin liikkein. Paina kampa aina pohjaan saakka. Toista sama pari kertaa. Mitä paremmin painat kamman "pohjaan", sitä tukevampi tupeerauksesta tulee. Etene saman suuruisilla osioilla siihen saakka, mihin haluat kohotusta tulevan. Itse tupeeraan hiukset aina suurin piirtein pari senttiä kallonpohjan yläpuolelle. Älä revi hiusta! Huomioi myös pyörrekohdat, tupeeraa erityisesti niiden kohdalta. 3. Kun tupeeraus on valmis, ala silotella pintaa mahdollisimman kevyesti harjan avulla. Älä harjaa liian kovaa ja "syvältä", sillä se saattaa avata tupeerauksen! Silottelun jälkeen voit suihkuttaa hiuslakkaa. 4. Vältä hiusten räpläämistä päivän mittaan, sillä se voi vaikuttaa kampauksen pysyvyyteen. ---Jälkitoimet--- 1. Hyvä tupeeraus pysyy hyvänä myös yön yli, eli jos tykkää nukkua tökötit päässä, niin go on ja seuraavankin päivän kampaus on viimeistelyä vaille valmis. 2. Jos kuitenkin haluat pestä hiuksesi yöksi, pese ne hoitavalla shampoolla, joka jo hieman "avaa" tupeerauksen solmuja. Muista myös hyvä hoitoaine tai naamio ja anna sen vaikuttaa pari minuuttia. 3. Harjaa hiukset varovasti auki niin, että selvität hiukset ensin latvasta ja jatka sitten kohti tyveä esim. Tangle Teazer -harjalla. Suihkuta hiuksiin tarvittaessa jätettävää hoitosuihketta. - Satanica - Nimi - Oikealta nimeltäni olen Satu, mutta netissä käytän nimeä Satanica. Ikä - 22 -vuotta Asuinpaikkasi - Olen asunut päälle 20 vuotta Valkeakoskella, mutta viime kesänä muutin Tampereelle, enkä ole katunut hetkeäkään. Mitä harrastat? - Olen harrastanut eri tanssilajeja koko ikäni, aina alkaen kilpailevasta joukkuevoimistelusta klassiseen balettiin, nykytanssiin ja jopa hip hopiin. Vuonna 2008 kaverini pyysi minua mukaansa kokeilemaan itämaista tanssia, lajia, jonka aluksi luulin olevan aivan liian naisellista minun makuuni. Kävi kuitenkin niin, että itämaisesta tanssista tuli yksi elämäni tärkeimpiä asioita ja sitä on harrastettu nyt päälle 7 vuotta. Tämän lajin ansiosta olen saanut hirveästi lisää itseluottamusta ja rohkeutta. Perinteisen itämaisen tanssin lisäksi harrastan sen kahta "alalajia" American Tribal Stylea tanssiryhmässä Louhen Tyttäret ja välillä tulee käytyä myös Tribal Fusion -kursseilla. Lisäksi esitän ja harjoittelen itsenäisesti Metal Belly Dancea, joka on nimensä mukaisesti tanssia metallimusiikkiin. Youtube kanavalleni heittelen epäsäännöllisen säännöllisesti videomateriaalia tanssiesityksistäni, joten jos ne kiinnostavat, niin kannattaa käydä vilkaisemassa. Tanssiharrastukseni lisäksi kirjoitan kahta blogia. Zombieca on niin sanottu lifestyle blogini synkemmästä näkökulmasta ja Tähdenlento -blogi taas kohdistuu Hopeanuoli anime- ja mangasarjaan. Bloggailun lisäksi harrastan festareilla ja keikoilla käymistä ja kuuntelen päivittäin lempimusiikkiani: kaikenkarvaista metallia, industrialia, ebm:ää, electroa ja ihan tavan goottimusiikkia. Pidän kaikesta synkästä ja erikoisesta. Kauhuelokuvat, kauhuromantiikka ja paranormaalit ilmiöt mitä creepynpi, sen parempi. Blogien osoitteet: Zombieca: http://gothsatanica.blogspot.com Tähdenlento -blogi: http://satanicangingablogi.blogspot.com Kerro ulkonäöstäsi / tyylistäsi. Onko tyylisi muuttunut paljon viime vuosina? - Jos minut pitäisi lokeroida johonkin tiettyyn kastiin, lukeutuisin varmastikin niinkin ailahtelevaiseen alalajiin kuin gootit. Täytyy kuitenkin huomioida, että kyseiseen nimikkeeseen kuuluu paljon muutakin kuin kohtalokas ulkonäkö. Kuten jo kuvani kertovatkin, päältäni löytyy yleensä mustan kaikki mahdolliset sävyt. Välillä kuitenkin tulee heittäydyttyä värikkääksi ja tehosteena saattaa löytyä vaihdellen sinistä, vihreää, turkoosia, violettia ja pinkkiä. Ulkopuolisen silmin olen varmasti hyvin perinteinen nykypäivän goottitar omilla mausteillaan. Rakastan pvc:tä, liituraitaa, symboleita ja pitsiä. Käytän lähes poikkeuksetta minihameita, tosin nyt viime kuukausina olen innostunut ihan maksihameistakin. Korsetteja tulee myös käytettyä. Vaikka ulkoinen olemus onkin musta, ovat hiukseni kuitenkin vaihdellen milloin minkäkin väriset. Tällä hetkellä ne ovat vihreät. Meikin koen hyvin tärkeäksi osaksi persoonaani ja olen ylä-asteelta meikannut lähestulkoon samalla tavalla (tosin olen siinä onneksi kehittynyt vuosien saatossa). Silmäni rajaan kissamaisemmiksi ja piirrän kulmakarvani. Luomilla ja huulissa käytän milloin mitäkin värejä. Tyylini muuttuu jatkuvasti, muttei mielestäni erityisen radikaalisti. Välillä on sellainen fiilis, että haluan pukeutua pitkään hameeseen, korsettiin ja pitsipaitaan, välillä taas on cyberimpi fiilis ja heitän päälleni värejä ja pvc:tä ja välillä taas mennään "boheemimmeissa" vaatteissa. Kerro kolme asiaa ulkonäössäsi johon olet tyytyväinen - Pidän silmistäni, hiuksistani ja huulistani. Ne ovatkin se pyhä kolminaisuus, joita haluan ulkonäöllisesti tuoda eniten esille. Mikä on negatiivista sinussa (ulkonäöllisesti tai persoonana) - Tanssijalle epäsuotuisasti minulla on lyhyet jalat ja pitkä torso. Tämä haittaa välillä pukeutumistakin ja uusien vaatteiden kokeilua. Esimerkiksi tietynmalliset polviin ulottuvat hameet saavat jalkani vieläkin lyhyemmiksi. Persoonana taas koen olevani toisinaan turhan pidättyväinen ja arka, riippuen toki tilanteesta. Introvertti kun olen, tietynlaiset sosiaaliset tilanteet saattavat stressata useita päiviä etukäteen ja koen sen usein hyvin häiritseväksi. Onneksi kuitenkin kehitän tätä puoltani koko ajan. Millainen persoona olet? - Minut tuntevat osaisivat varmasti vastata paremmin tähän kysymykseen, mutta.. Tulen kaikkien kanssa toimeen ja toivon ihmisten pitävän minusta sellaisena kuin olen. Tykkään keskustella syvällisesti asioista ja kuunnella. Pyrin olemaan reilu kaikkia kohtaan ja mielestäni omaan hyvän huumorintajunkin, jotkut kutsuvat minua leikkimielisesti sen tiimoilta oudoksikin. Olen kiltti, rauhallinen ja nöyrä. En halua koskaan pahoittaa kenenkään mieltä ja se aiheuttaa välillä ongelmia, nimittäin minua osataan käyttää hyväksi. Olen toisinaan ihan liian kiltti, mutta olen onneksi oppinut sanomaan vastaan ja olemaan rehellinen. Olen nimittäin huomannut, että joskus vain on pakko sanoa asiat suoraan saadakseen kunnioitusta ihmisiltä, jotka ovat kohdelleet väärin. Vaikka olenkin erityisen kiinnostunut maailman pahuudesta, haluan silti ihmisten olevan reiluja ja kilttejä toisiaan kohtaan, sillä jatkuvalla ilkeilyllä ja toisten kiusaamisella ei saavuta mitään. Haaveilen paljon ja niiden takia olen valmis tekemään oikeastaan mitä tahansa. Yksi suurista haaveistani oli päästä töihin hius- ja kauneudenhoitoalalle, alalle, joka vaatii hirveästi asiakaspalvelutaitoja ja puhumista, mikä tällaiselle tuppisuulle on mitä hirvein tilanne. Kuitenkin päätin, että jos tätä työtä tahdon tehdä, ei arkuus auta. Ja tässä sitä ollaan, teen töitä parturi-kampaajana, eikä asiakkaille puhuminen tuota mitään ongelmia. On vain tehtävä se päätös, että päästää irti ennakkoluuloista ja pidättyväisyydestä. Kehitän persoonaani koko ajan. En väitä, että tahdon päästä rauhallisuudestani kokonaan eroon. On ihan okei olla hiljaisempi, sillä sellaisiakin ihmisiä tarvitaan. Ketä ihailet tyylillisesti? - Adora Batbrat ja Psychara ovat varmaan tyylillisiä suosikkejani. Heillä kummallakin on omat uniikit tyylinsä, enkä ole vielä toistaiseksi törmännyt samanlaisiin. Mitkä asiat elämässäsi on tärkeitä? - Perhe, ystävät, tanssiminen ja musiikki. Ilman noita neljää asiaa olisi vaikeaa tulla toimeen, sillä niiden kanssa olen tekemisissä päivittäin. Pidän tärkeänä myös oikeudenmukaisuutta. Kaikille tulee antaa edes se yksi mahdollisuus, ennen kuin tuomionkello soi. Kaikkea ei pitäisi tuomita heti ensinäkemältä. Jokaisen tulisi muodostaa omat mielipiteensä asioista, eikä mennä valtavirran mukana. Miksi haluat malliksi? - Haluan oppia itsestäni lisää ja katsoa, mihin pystyn! Haluan kehittää itseäni tyyppinä. Vaikka itämainen tanssi antaakin jo minulle paljon, haluan myös malleilusta osani. Haluan oppia hallitsemaan kehoani uusilla tavoilla, joita ei tanssiessa voi oppia.. Ja yksinkertaisesti pidän valokuvattavana olemisesta. Missä näet itsesi olevan 2vuoden , entäs 5vuoden päästä? Arkielämässä sekä mallina. - 2 vuoden päästä arkielämässä.. Teen varmaan edelleen parturi-kampaajan töitä. Malleilun saralla näen itseni kokeneempana ja varmempana, mutta janoan silti uuden oppimista. Viiden vuoden päästä minulla on työelämässä isommat panokset, jokin edistyminen uralla. Malleilun saralta todennäköisesti haluaisin vaihteeksi kokeilla kameran toisella puolella olemista eli valokuvaajan hommia. Täytyy kuitenkin nyt katsoa, mihin vuodet vievät. Vaikka yleensä inhoankin "go with the flow" meininkiä, tällaisten asioiden suhteen haluan enemmänkin yllättyä. Vaikka minulla onkin tavoitteita elämälleni, en kuitenkaan halua lyödä mitään sataprosenttisesti lukkoon. Haluan kuulostella ja pohdiskella rauhassa. Mikä on paras kehu/kohteliaisuus jonka olet saanut? - Harvemmin saan mitään erityisen syvällistä kehua, sillä saamani kehut liittyvät yleensä hiuksiini tai vaatteisiini, mutta kehut ahkeruudesta, tunnollisuudesta ja hyvänä ystävänä olemisesta lämmittävät kaikista eniten. Mitä odotat tulevalta kesältä? - Tulevalta kesältä odotan hyvien kelien lisäksi UGM2015 finaalia, jonka uskon jo nyt olevan mahtava kokemus! Lisäksi odotan uusia kuvauksia, joita on alustavasti sovittuna pari kappaletta. Tietysti odotan myös festareita ja uusiin ihmisiin tutustumista. Miksi juuri Sinä olisit Underground Model 2015? - Olen Underground Model 2015 osoittaakseni, että ujous ei ole automaattisesti merkki huonosta itsetunnosta, vaan se voi olla myös vahvuus. Myös rauhallisella persoonalla voi olla kykyjä vaikka mihin, kunhan itse ei ole omien haaveidensa tiellä. Olen Lily Desire, 22v sähköasentajaksi valmistunut siwan kassa. Lähätösin oon Oulusta, mutta Haukiputtaan, Vantaan ja Ypäjän kautta päätynyt Loimaalle :P Harrastuksiin kuuluu vahvasti jenkkiautot, vanhat volvot (ne takavetoiset ruotsalaiset), malleillu rockabellaryhmän kanssa, rockabilly ja psychobilly keikat, kirppareiden kiertely ja oikeastaan kaikki mikä juuri sillä hetkellä tuntuu kiehtovalta :P Tällä hetkellä tuo meidän Bellaryhmä pitääkin pystyssä kun meinaa jalat lähtee alta jännityksestä :D Ulkonäöltä olen tämmöinen räväkkä, pari kokoa perinteistä mallia isompi (johtuu niistä isoista luista!), nykyään itsevarma säväyttäjä joka haluaa erottua porukasta. Valitsen mielummin sen negatiivisen huomion kuin jään takaseinälle huomaamattomaksi. Tyyli vaihtuu päivän fiiliksen mukaan pin upista psychobellaan. Toisena päivänä lähdetään cruisailemaan victory rollsit päässä ja punavalkoinen polka dot-kellohelma heiluen helmet korvissa, kun taas viikonloppuna psychokeikalla päästä löytyy luurankopinnejä, vaatteissa voimakkaamat värit ja aivojen kuvia. Olen tyytyväinen tyyliini enkä haluakkaan lokeroida itseäni yhteen ja ainoaan kategoriaan, kunhan näkyy se "fiftarimeininkin" :) Tämä tyyli vei sydämmen aikoinaan isosiskon ansiosta ja kolme vuotta sitten löytyi rohkeus lähteä täysillä mukaan. Omassa ulkonäössäni rakastan silmiäni, suuret ja ihanat meikata, en vaihtaisi! Seuraavana mainittakoon vyötärö. Vaikka painoa on kertynyt enkä aina halua sitä hyväksyä, vyötärö on silti pysynyt, eli muodot löytyy! Kolmantena tuleekin hiukset, mikä sinäänsä on aika hauska, sillä koko nuoruuteni niitä vihasin. Luonnonkihara pörrökasa joka sojottaa joka suuntaan jossei niille tee mitään :D Niitä on kuitenkin helppo käsitellä, ne taipuvat miten haluan ja pysyvät muodossaan (jollei ilman kosteus pörrötä kiharoita takaisin). Hiukseni ovat erittäin tuuheat, sitäkin tulee kirottua kihartaessa ja suoristaessa kun ei työ lopu ikinä, mutta toisaalta se riittää niin moniin kampauksiin ja rulliin ilman lisäkkeitä. Olen oppinut rakastamaan hiuksiani juuri sellaisena paksuna pörrökasana kun se nyt on.
Kuten jo mainittu, persoonaltani olen vahva ja tulinen, kovaääninen hölöttäjä joka nauraa vaikka yksin omille jutuilleen. Rakastan nauramista, huonoja vitsejä ja Kuningas Julien-imitaatioita. Samaan aikaan olen silti hyvä kuuntelija joka mielellään auttaa ihmisiä ongelmissaan. Rakastan väittelyjä ja saada aikaan mielenkiintoisia keskusteluja, on mukavaa kuulla perusteluja mielipiteille ja välillä huomata että ehkä tämä minun mielipiteeni ei ollutkaan nyt ihan loppuun asti mietitty. En voi sietää ihmisten vihaamisperiaatteita esimerkiksi uudistuneen avioliittolain, maahanmuuttajien ja muiden vastaavien asioiden kohdalla jos vihan perusteluna on pelkästään "no kun mä nyt vaan vihaan". Mielipiteet pitää pystyä perustelemaan jos niitä lähdetään kovaan ääneen huutamaan ja muille tyrkyttämään. Tyylillisesti en oikeastaan ihaile ketään yksittäistä ihmistä. Nappaan tyylivinkkejä sieltä sun täältä, mitä nyt vastaan tulee. Ihailen ihmisiä jotka uskaltavat erottua ja kantavat erilaisuutensa ylpeänä, vaikka se välillä aiheuttaisi kanssaeläjissämme ilkeitä kommentteja. Ihailen ihmisiä jotka voittavat pelkonsa ja nauttivat sen tuomasta onnentunteesta. Elämässä tärkeintä minulle on oma perhe, mies ja rottweilerpentu, oma talo, työpaikka ja onnellisuus. Tärkeitä ovat myös meidän ryhmän tytöt jotka antavat voimaa kun omat voimat on lopussa. On tärkeää että on joku jolle soittaa kun on paha olo ja samalla joku jolle soittaa kun asiat ovat upeasti. Tärkeää on myös toimiva auto, niin ei tarvitse jäädä tänne keskelle metsää mökkihöperönä :D Peruskoulun olen käynyt koulukiusattuna ja ammattikoulun asuen narsistin kanssa, joten itsetuntoni oli nollissa vielä pari vuotta takaperin. Nyt 20kg isompana, kannustavan miehen ja kaveriporukan avulla olen paljon itsevarmempi. On hauska huomata että hoikkana pidin itseäni hirveänä, en kehdannut käydä uimassa ja ihmisten katseet saivat pään painumaan olkapäiden väliin. Olen voittanut ja hyväksynyt itseni ja mallina toimiminen on auttanut siinä paljon. Voin olla ylpeä itsestäni ja nauttia jos saan kehuja ulkokuorestani, oli se sitten vaatteet, hiukset tai kokonaisuus. Mallina haluan näyttää kaikille, että myös me ei niin tikkuperunat vaan lähemmäs uuniperunat voidaan olla upeita ja katseita kerääviä! Löytyy paljon uuniperunafaneja ;) Me koulukiusatut voidaan joskus kääntyä katsomaan taakse, mutta vain sen verran että näytetään pitkää kieltä kiusaajille, meistä tuli vahvoja ja itsenäisiä! Kukaan muu ei voi määrätä tulevaisuutta kuin sinä itse :) Kahden vuoden päästä toivottavasti etsimme nykyisen pienen mummonmökin tilalle hirsimaatilaa, jopa 1800-luvulta. Toivon että olen edennyt malliurallani edes Suomen sisällä, miksei jopa kansainvälisesti. Viiden vuoden päästä haluaisin olla äiti, yhdelle tai kahdelle ihanalle lapselle. Haluan myös näyttää että äitinä oleminen ei sulje naisena olemista pois. Haluan jatkaa mallihommia, laittautua ja kulkea mekko päällä lasteni kanssa. Mutta katsotaan sitä sitten viiden vuoden päästä kun ollaan kokemusta rikkaampana pieruverkkareissa kotona kahden huutavan kauhukakaran kanssa :D Paras kohteliaisuus jonka olen saanut tuli perheenjäseneltä (ei paljastetta tarkemmin jottei tarvitse hävetä :P) kun aloitimme seurustelun nykyisen mieheni kanssa; "Kai Susanna tiedät kun et ole ihan mallin mitoissa, niin Janin on pakko rakastaa sua oikeesti juuri sellaisena kun olet" :D Kaupan kassalla saan lähes päivittäin kuulla kehuja ihanasta hiustenväristä, mikä on mukavaa sillä itsekkin rakastan sitä! Tuleva kesä on vauhdikas, paljon töitä, ryhmämme keikkoja, kahdet häät, mökkireissuja ja tietysti UGM-finaali! Jos syksyllä palkitsisi itsensä urakasta ja poikkeaisi Kreetalla :) Mutta mitä enemmän tapahtumaa ja häslinkiä, sitä enemmän muisteltavaa!
|
Dare to be different
Underground Model-kisassa etsimme oman tyylinsä ylpeydellä kantavaa ja asennetta omaavaa naista. Arkisto
December 2016
Kategoriat
All
|