.
"Sut olis ehkä parasta laittaa suljetulle ainakin hetkeks" Olin kolmetoista, kun jouduin ekaa kertaa osastolle. Olin pahasti masentunu, eikä elämällä tuntunu olevan enää mitään tarkotusta. Musta tuntuu kauheelta ajatella että jouduin niin nuorena kokemaan niin paljon pahaa. Mulle tungettiin miljoonia eri lääkkeitä. Lääkkeitä jotka ei auttanu, lääkkeitä jotka vaan pahens tilannetta entisestään. Lääkkeitä, jotka sai turrutettua niin ison osan mun tunteista, ja tehtyä musta lähes zombin. Se aika oli kauheeta, selvästi pahinta mun elämässä. Sitä kesti kauan, vuosia. Asiat vaan paheni pahenemistaan välillä, ja olin jo menettäny toivoni kokonaan. Mun todellisuudentaju hämärty lähes kokonaan, mä olin sairas. Vuosien jälkeen, oikeiden lääkkeiden avustuksella mä kuitenkin paranin. Mä en ollu muistanutkaan miten hyvältä tuntu elää omana pirteenä ittenäni. Mä oon onnellinen että mä elän, oon onnellinen että kestin sen kaiken helvetin mulle rakkaiden ihmisten takia. Enhän mä nyt ois voinu loppujenlopuks olla niin itsekäs että jättäsin kaikki mulle tärkeet ihmiset tänne, ja häipysin ite. Onnrks mä oon vielä tässä, ja onneks ne mulle rakkaat ihmiset on vielä tässä ❤ Kaiken ton jälkeen mä oon oppinu arvostamaan elämää ihan eri tavalla, oon oppinu sen et mä kestän kaiken, mä oon vahva ja selviän mistä vaan. Mä tiiän aina sen, että oon selvinny siitä 2010-vuodesta alkaneesta helvetistä, joten mä hitto vie selviin mistä tahansa! Mun rinnassa oleva tatuointi muistuttaa mua siitä, että oon 'Unbreakable' ,eli särkymätön. Pus kaikille, aina on toivoo! Ja jos ootte ihan täysin pohjalla, nii muistakaa et siitä on suunta vaan ylöspäin;)! Rakkaudella Nita 💋
0 Comments
Leave a Reply. |
Dare to be different
Underground Model-kisassa etsimme oman tyylinsä ylpeydellä kantavaa ja asennetta omaavaa naista. Arkisto
December 2016
Kategoriat
All
|